Mihttomearit ja váldofáddá

Dutkan polárguovlluin lea guhká leamaš guovddážis go viggat geahččalit vástidit muhtin daid jearaldagaid mat dieđasuorggis ollu bohtet ovdan. Dat jearaldagat sáhttet leat nu go mat máilmmi historjá, dálkkádaga ovdáneapmi ja rievdan, ekovuogádagaid doaibmanvuohki ja elliid, šattuid ja olbmuid  rádjeeavttut.

Stuora oassi máilmmi čáhcevuorkkáin leat čadnojuvvon polára jikŋii. Danne lea deaŧalaš gozihit ja rehkenastit Ruonáeatnama ja Antárktisa stuora siseatnanjieŋaid nanusvuođa vai sáhttá einnostit boahtteáiggi mearradási. Go dáppe loktana temperatuvra duppálit eambbo go máilmmis gaskamearálaččat ja rievdijieŋat unnot 8 proseanttain juohke logát jagi, de lea dat ovdagihtii diehtun ahte olles máilbmi lea rievdame. Danne galgá Polárjagi 2007-2008 váldostoalpun dakkár dálkkádatdutkan ja dainna galget hui ollu bargat.

Erenoamáš poláreallit, ekovuogádat ja álbmogat šaddet vissásit dovdat stuora váikkuhusaid daid birasrievdamiid bokte mat sáhttet áitit sin leahkima. Dan seammás go leat beroštišgoahtán dálkkádatrievdamiin, de leat maid álgán eambbo beroštit movt galggašii sáhttit atnit daid riggodagaid mat leat polárguovlluin. Dalle lea sáhka sihke petroleumas davvin ja ealli resurssain mearas sihke Árktisis ja Antárktisis. Go galgá leat nana bistevaš resursageavaheapmi, de ferte leat ollu máhttu das movt váikkuha resurssat, luondu ja servodat  váikkuhuvvet, erenoamážit go váldá vuhtii dálkkádateaffeavtta.

Norga lea deaŧalaš polárnašuvdna ja dat lea huksen iežas dieđalaš barggu máŋgga servodatlaš ákkaide. Norga lea áidna riika mas lea hálddašanovddasvástádus goappeš polárguovlluin. Mis lea njuolgga hálddašanovddasvástádus viiddis guovllus Árktisis ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggu bokte leat mii fárus dohkálaččat hálddašit Antárktisa. Mii oassálastit norgalaš dutkandoaimmaid bokte ja maid polárguovlluid goziheami bokte, ja dat ferte čuovvut sorjjasmeahttunvuođa giehtaguššama ja norgga eatnamiid jurdikšuvnna.

Dutkan mii dahkkojuvvo Polárjagi vuolde lea fárus bidjame eavttuid politihkalaš áššiide nu go birasgáhttemii ja dálkkádahkii, luondduriggodagaid geaveaheapmái ja mearrariektái. Norga lea stuora "láddjen"- našuvdna, ja de ferte Norga leat ovddemusas dutkamiid dáfus vai sáhttá háhkat dakkár máhttovuođu mainna sáhttá bures hálddašit. Diet lea deaŧalaš erenoamážit dalle go lea sáhka dain doaimmain mat leat jođus Barentsábis, muhto maŋemus jagiid lea Norga šaddan maid okta dain stuorámus "láddjen"- našuvnnain lullipolaguovllus.

Polárjagis doaivumis báhcá dat árbi ahte šaddá buoret ovttasbargu Árktisis - nu go IGY dagai Antárktisa ovddas. Norggas lea Árktalaš Ráđi ovdagoddi guokte jagi 2006 skábmamánu rájes, ja dat lea seamma áigodagas go Polárjahki - dan seammás gávdno árktalaš dutkan eanemus riikkaidgaskasaš prošeavttaid gaskkas. Guovttebeallásaš ovttasbargu gaskal Ruošša ja Norgga sáhttá buvttahit ain eambbo politihkalaš ovttasbargovuoittuid, erenoamážit go lea sáhka Svalbarddas ja Barentsguovllus. Maŋŋel Norgga de lea Ruoŧas ja Danmárkkus ovdagoddi Árktalaš Ráđis. Dalle orru dilli leame nu ahte sáhttá davvin ovttastuvvon návccaiguin bargat Polárjagis ja maid maŋŋel dan. Dál ásahuvvo Árktalaš Ráđi čállingoddi Romsii.

Polárjahki lea oassin ráđđehusa davviguovlluidovdánahttimis. Stoltenberg II lea iežas ráđđehusjulggaštusas defineren davviguovlluid Norgga strategalaš váldoberoštupmin ja hálida eambbo riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ee. dutkamis, erenoamážit dutkamis movt Árktisa dálkkádatrievdamat váikkuhit báikkálašguovlluide.